perjantai 28. maaliskuuta 2014

PEG-nappi


Kuva sairaalasta saadusta tiedotteesta

Lupasin kirjoittaa Peg-napin eli nepparin käytöstä ja siihen liittyvistä huomioista. Ensimmäisen kerran, kun näitä asioita meille selitettiin niin lähinnä ainoastaan ne tärkeimmät jäivät mieleen, mutta onneksi meillä on pino papereita, joista voimme tarkistaa aina, kuinkas tämäkin juttu menikään, jos muisti tuntuu muuten pätkivän. Lupa on myös ongelmatilanteessa ottaa herkällä kädellä yhteyttä PEG-hoitajaan, joka neuvoo sitten tiukan paikan tullen enemmän.

Ylimmässä kuvassa näkyy, mitä osia neppariin kuuluu. Nappi siis on asennettu mahalaukkuun vatsan läpi ja sen pitää lähinnä paikallaan vesipallo eli balonki. Alussa peg:iä pitää paikallaan leikkauksessa asetetut kolme nappia, mutta meillä poikkeuksellisesti niitä on tällä hetkellä kaksi, kun leikkauspäivänä kolmas nappi pullahti pois paikaltaan. Kirurgi totesikin, että oli nopeimmin irronnut nappi, minkä hän tietää. Kirurgi kuitenkin epäili, että nappi lähti pois sen vuoksi, kun sen joutui asettamaan niin lähelle kylkikaarta. Loputkin napit lähtevät irti noin kahden kuukauden kuluessa.

Syöttöletku kiinni PEG-napissa, kumilätkä jää sivulle roikkumaan

PEG-napin käyttö lääkkeiden annossa

1. Syöttöletkun kiinnitys - Nepparissa on kumilätkä, joka aukaistaan ensin ja reikään kiinnitetään syöttöletku (kts. ylempi kuva). Letkuja on meille tarjottu kahtena eri kokoisena, 30cm (alemmassa kuvassa) ja 4cm letkut. Näistä kahdesta olisi valittava, kumpaa tykkäämme käyttää mielummin, mutta sen näkee vasta tässä myöhemmin käytössä, kumpaan miellymme lopulta enemmän. Letku kiinnitetään niin, että sitä käännetään myötäpäivään niin pitkälle, kun letku lukkiutuu. Tämä letkun pyörittäminen aukaisee napissa olevan takaiskuventtiilin, joka varmistaa sen, että letkun ollessa irti napista vatsan sisältöä ei pitäisi tulla ylös.

30 cm:n syöttöletku

2. Letkun huuhtelu - Jokaisen kerran, kun ryhdytään antamaan lääkkeitä tai syöttämään letkuravintoa on letku huuhdeltava huoneenlämpöisellä vedellä. Letkussa on omat porttinsa lääkkeille ja ravinnolle. Letkuravintoporttiin lääkeruiskut ovat esimerkiksi liian pieniä, niin porteista ei voi periaatteessa erehtyä. Letku siis huuhdellaan siitä portista, mitä aiotaan käyttää. Me saimme ohjeeksi käyttää 10ml vettä jokaisella huuhtelukerralla.

3. Lääkkeiden antaminen - Jo ennen huuhtelua on hyvä varmistaa se, että letkun sulkija on kiinni siinä vaiheessa, kun lääkeportti aukaistaan. Tässä vaiheessa yleensä olen lääkkeet jo annostellut valmiiksi omiin ruiskuihinsa. Lääketabletit liuotetaan huoneenlämpöiseen veteen ruiskussa. Jokainen lääke siis on annosteltava omaan ruiskuun, eikä niitä saa missään nimessä sekoittaa ja kerran käytettyyn ruiskuun ei saa annostella toista lääkettä vaan ohjeidemme mukaan ruisku on heitettävä käytön jälkeen roskakoriin. Tällä hetkellä Aaronilla menee päivittäin pelkästään ruiskuja lääkkeitä varten 8 kappaletta. Lääkeruiskun kiinnittämisen jälkeen letkun sulkija on avattava ja lääkkeen voi laittaa sen jälkeen letkun kautta menemään. Kun kaikki lääke on ruiskusta hävinnyt, suljetaan sulkija ja otetaan juuri käytettyyn ruiskuun noin 2,5 - 5ml vettä, jotta kaikki lääke saadaan varmasti menemään vatsalaukkuun. Tätä toistetaan niin monta kertaa, kunhan kaikki lääkkeet on annettu.

10ml ruisku lääkeportissa
4. Letkun huuhtelu - Lääkkeiden annon jälkeen letku huuhdellaan viimeistelynä vielä kerran 10ml huoneenlämpöistä vettä.

5. Viimeistely - Syöttöletku irroitetaan nepparista ja suljetaan nappi kumilätkällä. Takaiskuventtiili tässä vaiheessa estää sen, että syöttöletkun irrottua napista, mitään ei pitäisi tulla napin reiän kautta ylös. Letku ja huuhteluruisku pestään seuraavaa käyttökertaa varten. 

-  -  -  -  -  -  -  -  - 

Huomioitavaa PEG-napin käytössä 

- Lääkkeitä tai letkuruokaa annettaessa koskaan ei saa laittaa tavaraa letkuun liian nopeasti. Liian nopealla syötöllä laitetut lääkkeet/ruoat tulevat muuten oksennuksena ylös. Periaatteessa siis on huomioitava lapsen normaali ruokailutahti, jotta oksennusrefleksiä ei pääse syntymään. On myös huomioitava se, jos lapsella on pulauttelu/refluksitaipumusta letkuun kannattaa laittaa tavaraa menemään hyvinkin hitaalla syötöllä. Tästä esimerkkinä itse käytin eilisiltana neljän lääkkeen antamiseen 45min aikaa ja siltikin Aaronilla tuli nieleskelyrefleksiä.

- Syöttöletku on vaihdettava viikon välein uuteen letkuun

- Lääkkeiden koostumus ruiskussa on tarkistettava, varsinkin jos lääkkeissä on tabletteja, jotka liuotetaan veteen. Tämä sen vuoksi, ettei syöttöletku pääsisi tukkeutumaan lääkkeiden annossa. Hyvänä vinkkinä sairaanhoitaja sanoi meille, että ruiskua kannattaa pitää alaspäin, jotta painovoima hoitaisi osansa siitä, ettei letku pääsisi tukkeutumaan. Jos kuitenkin letku tukkiutuisi, ensihätänä on ohjeistettu yrittämään avata tukosta vichy-vedellä, jos tämä ei toimi on otettava yhteyttä sairaalaan.

- Muistettavien listalla on myös se, että napista ei saa laittaa ruokaa tai lääkkeitä koskaan makuuasennossa vaan aina kohoasennossa, missä lapsi syö yleensäkin ruokaa. 


Huomioitavaa PEG-napin huollossa

- Iho napin ympäriltä ja juuresta on pestävä kahdesti päivässä ja tässä yhteydessä nappia olisi hyvä pyöritellä, jotta PEG ei tarttuisi avanteen reunoihin kiinni.

- Balongin vesimäärä on tarkistettava ja vaihdettava joka viikko uuteen veteen (5ml), mielellään jonakin arkiaamuna, jos jotain ongelmia sattuu tulemaan. Nyt alussa balongin vesimäärä vaihdetaan vasta kuuden viikon kuluttua PEG asentamisesta ja tämän ensimmäisen kerran meillä ainakin sen tekee kirurgi vastaanotollaan, jonka jälkeen tarkistus hoidetaan viikottain kotona. Tässä on muistettava, että balongin vesimäärän tarkistaa sille tarkoitetusta täyttöportista, johon ei tarvitse syöttöletkua lainkaan.

- PEG-nappi vaihdetaan joka kolmas kuukausi uuteen nappiin sen vuoksi, että tuotteelle on annettu kolmen kuukauden takuu siitä, että se kestää käytössä. Myöskin tällä tavoin napin koko saadaan pidettyä sopivana, jos lapsi lihoo tai laihtuu. Ensimmäisen vaihdon uuteen nappiin tekee myös kirurgi, jonka jälkeen vaihto onnistuu kotioloissa.

- Joskus käy niin, että vesibalonki ei kestäkään sitä kolmea kuukautta vaan se räjähtää vatsan sisällä, jolloin nappi yleensä lähtee nousemaan ylöspäin ja jopa tulee kokonaan ulos avanteesta. Tätä varten meillä on aina oltava mukana varanappi tai letku, joka laitetaan avanteeseen ja teipataan kiinni. Tämä sen vuoksi, että avanne umpeutuu kiinni muutamassa tunnissa, jolloin uutta nappia ei saa asetettua enää ilman nukutusta ja avanteen aukaisemista leikkaustoimenpiteenä. Seuraavaksi onkin lähdettävä päivystykseen, jossa tarkistetaan, että nappi on paikallaan oikeassa kohdassa.

7 kommenttia:

  1. Nyt kysyn tyhmiä, mutta miksi lääkkeet eivät saa mennä sekaisin? Siis samaan ruiskuun tai heti perään letkuun, jos ne muutenkin menevät vatsaan peräjälkeen? Eikö ne siellä vatsassakin mene sekaisin? Sen ymmärrän, että jos ne annettaisiin eri aikaan, mutta että peräjälkeen ja silti ei saa mennä sekaisin? Nyt en ymmärrä, valaisetko?

    T. Aaronin ei-niin-fiksu kummitäti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä ei itseasiassa tullut kysyttyä sen tarkemmin, mutta muistaakseni meille sanottiin, että tukkeutumisvaara on isompi, jos lääkkeitä sotketaan, kun kuitenkin silloin nestemäärä pitäisi huomioida isommaksi eikä enää 10ml ruiskut riittäisi. Myös jotkut lääkkethän saattavat reagoida toisiinsa ja sakkaantua letkussa sen vuoksi.

      Tosiaan hoitaja mainitsi meille, että sekoittamiseen on ehdoton kielto, niin sen jotenkin jo koki, että niin ei missään nimessä kannata tehdä tai edes kokeilla. Eikä sitä paitsi tyhmiä kysymyksiä olekaan ;)

      Poista
  2. Varmaan myös siksi että lääkkeet ovat kemiallisia aineita ja jos niitä kovin sekoittelee niin sehän aiheuttaisi kemiallisia reaktioita. En tiedä. Mutta näin ajattelisin.

    VastaaPoista
  3. Kiitos tietopaketista. Jotenkin olin kuvitellut PEG:in erilaiseksi, tai oikeastaan ei siitä ollut mitään mielikuvaa, mutta että se on tuollainen, yllätti. Ja se että se vaihdetaan itse, tuntuu aika hurjalta. Varsinkin yllätti se että siitä pitää laittaa tavaraa sisään hitaasti ettei tule yökkimistä. Toisaalta onhan se loogista kun sitä ajattelee. Kaiken kaikkiaan se on varmasti tosi hyvä, kunhan Aaron toipuu ja sen käytön alkaa tuntea hallitsevansa. Asennus olisi kuitenkin ollut edessä, niin nythän se on tehty ja ei tarvitse pahan makuisia lääkkeitä enää pakolla syöttää. Eihän nuo sairaalareissut kai koskaan kovin kivoja reissuina ole, mutta lopputulos ainakin tässä tapauksessa on kuitenkin hyvä. Toivotaan että nappi paranee moitteettomasti ja onneksi oli se tuttu lääkäri joka antoi lisää lääkettä. Aurinkoisia päiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta kaikki mitä kirjoitit. Asennus olisi myöhemmin ollut tosiaan edessä ja nukutuksen riskit olisivat myöhemmin olleet kirurgin mukaan suuremmat, kun tauti olisi jo edennyt huomattavasti pahempaan vaiheeseen. Aurinkoista kevättä myös sinnekin!

      Poista
  4. Tsemppiä peg-arkeen! Miltä lääkkeiden letkutus on tuntunut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alussa tuntui siltä, että on kamalasti muistettavaa ja kyllähän sen huomaa sitten väsyneenä, ettei kaikkea muistakaan tehdä niinkuin pitäisi. Muuten letkutus on tuntunut helpolta vaihtoehdolta siihen verrattuna, että ennen niitä lääkkeitä laitettiin itku kurkussa suuhun. Monesti vielä käy niin, että Aaron nukahtaa varsinkin illalla lääkkeiden annon aikana tuoliinsa ja siitä juuri ihana tuo letku, kun ei haittaa, vaikka kesken kaiken nukahtaisikin.

      Poista