torstai 17. tammikuuta 2013

Lastakenkä


Eilen keskiviikkona lähdimme käymään ystäväperheen luona Aaronin kanssa kaksistaan siksi aikaa, kun Niko lähti töihin. Ihana oli katsoa, kun pienet miehet leikkivät yhdessä oikein sopuisasti. Välillä vietiin toisen käsistä leluja ja hetken päästä taas oltiin sylikkäin. Nyt jälkeenpäin harmittaakin, kun ei kameraa tullut otettua mukaan. Monet hetket olisivat olleen kameralle ikuistettavia.

Tavallisesta päivästä poiketen Aaron ei suostunut kunnolla nukkumaan vieraiden luona. Ongelma ei ollut nukahtamisen kanssa vaan noin kymmenen minuuttin jälkeen, kun Aaron oli nukahtanut hän heräsi huutamaan aivan kauhistuneena. En tiedä oliko kyse vieraan paikan tuoksuista vai jostain muusta. Illalla kävi samalla tavoin, mutta silloin huuto yhdistettiin nälkään tai Niko yhdisti.
Itselläni oli illasta migreenikohtaus ja siinä kipujen sekamelskassa tuli sanottua asioita, joita ei olisi tarvinnut sanoa, olen pahoillani siitä. Nyt imetyksen lopettamisen jälkeen on migreenit taas palanneet (ikävä kyllä) takaisin ja nyt olisikin seurattava, kuinka tiheään kohtauksia tulee, että soitanko lääkäriin lääkkeiden hankkimista varten.

Ennen ystäväperheen luokse menoa kävimme myös sovittamassa respectalla uutta lastakenkää ennen ensiaskel-kenkiä. Ennen jouluahan kävimme respectassa, jolloin otettiin kipsimuotti tätä kenkää varten ja sen muotin mukaan kenkä onkin rakennettu. 




Mitä kenkään sitten on lisätty:
1.  Kipsimuottiin on lisätty nivel, joka myötäilee jalan liikettä seisomaan noustessa ja estää sitä, ettei seistessä seisottaisi varpaillaan, joka siis on kampurajalassa hyvin yleistä. 
2.  Muottiin on myös asennettu tarrat, jotka pitävät kenkää paikallaan. 
3.  Jalkaterän kohdalla olevien tarrojen alla on iltti, joka aina muotoillaan kenkää laitettaessa jalkaan.
4.  Muotin pohjaan on asennettu "kengänpohja" joka on hiottu tasaiseksi. 
5.  Muotin sisäpintaa on pehmustettu, että kenkä tuntuu mukavalle jalassa.
6.  Itse muotti onkin nähtävissä tarrojen alla (melkein sukan värisenä vihreänä), mutta kipsiä on värjätty ja kuvioitu meidän toiveiden mukaan.

Tätä kenkää onkin tarkoitus käyttää aina, kun lapsi on liikkessä lattialla. Terveessä jalassa Aaron käyttää normaalia kerhotossua, jonne on laitettu lisäpohjallinen, koska pienin tossu, mikä kaupasta löydettin oli kokoa 20. Öisin, päiväunilla ja esim. automatkoilla käytetään tankokenkiä. Tätä ideaa jatketaankin sitten sinne noin 4-vuotiaaksi asti. Tietenkin kengät vaihtuvat aina jalan kasvaessa tietyistä kengistä ulos.

1 kommentti:

  1. Visiitillä ranskalaissuomalaisen kampurajalkalapsen äiti. Meidän perheessä kipsit, tangot ja leikkaukset ovat jo mennyttä päivää ; viimeistä fysikaalisen hoidon kertaa viime syksynä (pojan ollessa 7 vuotias) juhlittiin ekoilla tavallisilla kengillä. Sitä lapsen hymyä en unohda, kun poika sai ekan kerran valita kenkien värinkin ihan itse!
    Tsemppiä hoitoihin, prosessi on tosi pitkä mutta sitäkin kannattavempi:-)
    Kiva lukea blogiasi, laitoin sen seurattavien listalle.
    Jätän tänne jälkeeni vielä haasteen ja kutsun osoitteeseen http://www.ranskanmaalla.com/blogi/2013/01/17/14

    VastaaPoista