Unikoulua kotona

"He-hei, minä näen sinut!"

Maanantaina oli meillä 10 kk neuvola-aika, jonne olin jo listannutkin päähäni useamman kysymyksen eri asioista. Kynnys neuvolaan soittamiseen on itselläni suhteellisen suuri ja lähinnä soitan silloin, kun oikeasti on hätätilanne tai tarvitsen pikaisen ratkaisun asiaan.

Aaronin strategiset mitat olivatkin (suluissa 8kk):

Pituus 71,3cm  (69,4cm)

Paino 7630g  (7190g)

Päänympärys 44,5cm  (43,8cm)

Päällimmäisenä kysymyksenä mielessäni oli, että kuinka saisimme yösyöttöjä vähennettyä tai lopetettua kokonaankin. Aaronilla oli siis tapana herätä syömään jopa viisi tai kuusikin kertaa yössä. Puhetta tulikin sitten, että imetys jätettaisiin vain yöksi pois ja samaan syssyyn olisi helppo Aaron siirtää omaan sänkyynkin nukkumaan. Aluksi olin ajatellut, että tulevana perjantaina, kun minulla oli suunnitelmissa lähteä viettämään tyttöjen iltaa koko yöksi pois kotoa, että siirtäminen omaan sänkyyn onnistuisi Nikolta helpoiten, mutta ajattelin kuitenkin viime yönä yrittää itsekin eikä olisi niin haitannut, vaikka asia ei onnistuisikaan.

Olen jo näin iso poika

Aluksi sain ohjeeksi sen, että tehdä illalla tutut iltarutiinit rauhassa. Antaa läheisyyttä ja imettää viimeisen kerran sylissä, josta siirtää Aaron suoraan omaan sänkyynsä, johon hänet sai peitellä ja antaa haleja ja suukkoja ja sitten lähteä huoneesta kaikessa rauhassa. Muutaman minuutin odotus ja takaisin huoneeseen itki Aaron tai ei, mutta tällä kertaa ei saanut katsoa silmiin tai sanoa mitään. Silitelly ja rauhoittelu oli sallittua, syliin ottaminen, kun selvästi lapsi on hätääntynyt. Huoneesta pitäisi muutaman minuutin jälkeen lähteä itki lapsi tai ei. Tätä ohjetta seurattaisiin niin pitkään kun lapsi nukahtaa.

Näin, että juostaan muutaman minuutin välein huoneesta pois ja takaisin olisi tarkoituksena, ettei lapselle tulisi hylkäämisen tunnetta vaan enemmänkin se, että äiti ja isä ovat paikalla, vaikka nukkuisikin yksin omassa sängyssään. Kuitenkin äskeinen oli, miten asian pitäisi mennä teoriassa...

näin se meni käytännössä.

klo 20.30 -- Aaron nukahti syliin imettäessäni, josta siirsin hänet omaan sänkyynsä, jossa hän jatkoi uniaan.

klo 21.00 -- Mekastukseni herätti pienen miehen ja Nikokin saapui kotiin samalla.

klo 21.50 -- Aaron nukahtaa lopulta itkettyään ensin puoli tuntia ja sen jälkeen pyörittyään rauhassa omassa sängyssään.

 klo 22.50 -- Minä menen itsekin sänkyyn nukkumaan tajuttuani, että kyllä se poika tosissaan nukkuu omassa sängyssään.

-----

klo 01.05 -- Aaron herää itkemään, mutta on koko ajan silmät kiinni unessa.
klo 01.30 -- Istuttuani Aaronin sängyn vieressä rauhoittelemassa tajuan jatkaa tätä neuvolan ohjetta
klo 02.15 -- Aaron havahtuu täysin hereille ja alkaa vaatimaan rintaa huomattuaan, etten ole häntä ottamassa sängystä viereeni. Luovutan asian suhteen ja annan Aaronille maitoa.
klo 02.30 -- Aaron nukahtaa uudelleen syliini ja lasken hänet takaisin sänkyynsä
klo 02.45 -- Minä alan myös nukkumana.

-----

klo 06.05 -- Aaron herää uudemman kerran. Toivotan hänelle hyvät huomenet ja otan vielä viereeni hetkeksi, mutta nukahdankin uudelleen.
klo 08.30 -- Herään Nikon herätyskelloon ja nousen ylös aamukahville ja Aaron nouseekin heti kahvin juotuani aamupuurolle.

Yö menikin kuin menikin yllätyksellisesti, en ollenkaan ajatellut, että Aaron oikeasti nukkuisi omassa sängyssään. Nyt kun itsetuntoani on saatu kohotettua voinkin ensi yönä yrittää, että rintaa en antaisi ollenkaan ennen kuin vasta aamulla. Viime yön jäljiltä olen huomannut, että ruoka on maistunut Aaronille paremmin tänään kuin koskaan ennen aiempina päivinä. Nyt voisimmekin hyvillä mielin lähteä Aaronin kanssa vaunuilemaan.

 Loppuun vielä muutama kuva, kun eräänä päivänä Aaronin kanssa sormimaalattiin.

Aluksi näytimme tältä....

...kunnes kylpyaikaan mennessä olimme tämän näköisiä :)