Uintia ja kenkien odottelua

Puuron syönnissä

Unikoulun suhteen asiat ovat menneet vähän niin ja näin. 

Perjantaina minulla oli vapaayö ja vietinkin sen ystävien kanssa pyjamabileissä katsellen Bridget Jonesia ja juttelemalla aamuyötä myöten elämästämme. Ilta oli aivan mahdottaman rentouttava ja toi hyvän mielen pidemmäksi aikaa, vaikka en nukkunutkaan kolmea tuntia enempää.

Tämän illan Aaron oli Nikon kanssa kaksistaan. Loppujen lopuksi ilta oli mennyt suhteellisen hyvin ja täysin odotusten vastaisesti. Aaron oli nukahtanut jo klo 21.30. Yöllä oli sitten Niko ottanut ensimmäisen kerran Aaronin herätessä hänet kainaloonsa nukkumaan ja siihen olikin nopeasti nukahtanut, kun oli antanut oman sormensa Aaronin suuhun imeskeltäväksi rinnan asemasta. Aamulla sitten pojat tulivatkin minut hakemaan yhdeksän aikoihin.

Siitä seuraava yö menikin levottomammin, kun Aaron heräili tarkistamaan, että onhan se äiti vielä paikalla. Niko valvoi sinäkin yönä enemmän, kun minä nukuin univelkoja pois. 

Pikku kujeilija, jolla oli ammeen kaatamisen jälkeen paita ja housut ihan litimärät

Sunnuntaina kierreltiinkin mummolat ja ukkilat kaikki kerralla yhden päivän aikana. Jouluna olisi luvassa samanlainen reissu isomummoja myöten. Sunnutai-iltana pieni mies oli aivan puhki ja simahtikin ennen yhdeksää. Jouduimme kuitenkin siirtämään Aaronin meidän sänkyyn, kun sinä yönä sattui tuulemaan niin kovasti, että betoniseinät hohkasivat kylmää ja Aaronia paleli. Aamulla koko huoneiston lämpötila oli laskenut kolmella asteella normaalista 22 asteesta.

Kenkä asiaan kuitenkin näin lopuksi. Kävimme eilen apuvälineyksikössä ja teknikko katsoikin seisoma-asentoa ja varsinkin oikean jalan asentoa. Totesimme kaikki, että ensiaskel-kengän käyttö ei tue tarpeeksi oikeaa asentoa vaan jalka kääntyisi vääränlaiseen asentoon. Kuitenkin asia ei nyt estä seisomaannousua vaan teknikko tekee meille Aaronin jalkaa kipsilastan, jota olisi tarkoituksena käyttää, kunhan jalan asento kestää sen verran hyvin, että voimme ensiaskel-kengät ottaa käyttöön. Lastan saamme vasta ensi vuoden puolella, koska loma-aika sattuu juuri tähän saumaan ja teknikon on vielä konsultoitava kirurgia asiasta.

Seisomaan Aaron kuitenkin jo itsensä jaksaa nostaa varsinkin, jos joku pitää käsistä kiinni. Kova yritys on myös kylpyammeessa seisomaan nousta, jolloin onkin tarkkailtava silmä kovana mitä tapahtuu.

Äsken kävimme kokeilemassa uimista ihan uimahallin puolella. Jokseenkin meni hyvin, mutta vesi oli turhan kylmää vielä näin pienelle ja Aaron tärisikin pitkän aikaa ennen kuin tottui veteen. Kyllä silti ilo irtosi loiskutellessa ja uintiliikettäkin syvemmällä altaassa tuli todella hienosti.

Piiloleikkiä vaatehuoneessa