torstai 13. joulukuuta 2012

Unikoulua kotona osa 2

Noniin, unikoulua jatkettu jo kahtena muunakin yönä. Edelleenkin Aaron on nukkunut omassa sängyssään aamuyöhön saakka, jolloin yleensä otamme hänet vielä viereemme. Jokaisena yönä aikataulu on pitänyt melkeinpä samana eli siis osaan jo ennakoida, mihin aikaa tapahtuu mitäkin.

Illalla klo 22 (voi heittää muutamilla minuuteilla) aikaan Aaron nukahtaa unille. 
-Yritin kyllä laittaa miestä toissa yönä jo puoli yhdeksän aikaan nukkumaan, mutta huutaa ja leikkii sitten sängyssä tuonne kymmeneen ja simahtaa sitten.

Yöllä klo 01 aika lailla tarkalleen alkaa itku ja hätä ja Aaron valvookin siinä hetken ja nukahtaa viimeistään klo 03. Tuona aikana ensin on itku siitä, että syliin olisi päästävä ja tunnin sitä pyydettyään ja huomattuaan, ettei syliin pääse alkaakin itku, että tissiä olisi saatava.
- Tuona aikavälillä ei rauhoittelut auta ja huomattuani eräänä yönä, että syliin nostaminen ei auta vaan silloin halutaan päästä aina vain uudestaan. Tissin antamisessa voi olla plussana se, että tyyppi nukahtaa syliin, mutta takuuvarmaa se ei ole.

Aamuyöstä klo 05.30 - 06.30 herätään ja vaaditaan sitä tissiä, jos sitä ei ole yöllä saanut. Tässä vaiheessa unikouluohjeiden mukaan on sallittua antaa rintaa, koska ei voida enää laskea yöksi. 
- Herätessään tuohon aikaan voisimme hyvin nousta ylös jo aamupalalle, mutta Aaron on niin uninen, että saisin tuskin lusikallistakaan suuhun. Tämäkin on todistettu asia eräinä aikaisina aamuina.

Kuitenkin nukutan Aaronin meidän sänkyyn ja nousen itse ylös kahville ellen vahingossa nukahda. Näin tosin harvemmin käy. Sitten Aaron ja Niko jatkavat uniaan pitkälle kahdeksaan, kunnes Nikon herätyskello soi. Toisaalta ihana, että Aaron nukkuu aamulla pidempään, jotta äitikin saa sen oman aikansa, mitä ei illalla pysty ottamaan ellei sitten valvo kello kymmenen jälkeen vielä.

-- -- --

Tänään meillä oli käyntiä keskussairaalassa, koska Aaron on innostunut tukea vasten nousemisesta ja se ei onnistu nykyisten kenkien kanssa. Tiistaina asiasta soitin ja ajan sain yllättävänkin nopeasti joulukiireistä huolimatta. Kirurgi oli sitä mieltä, että nykyiset kengät voidaan jättää unikäyttöön ja hereillä ollessaan niitä ei sitten tarvitse käyttää. Ensi maanantaina saamme ensiaskel-kengät, joita pidetään sitten sisällä estämässä jalan kääntymistä ennalleen. Niistä sitten lisää, kunhan ne ensin saamme ja pääsemme oikein kunnolla testaamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti