Arki on alkanut pikkuhiljaa palaamaan takaisin omille raiteilleen. Aaron tottui uusiin kenkiinsä ja ne eivät tunnu haittaavan melkein ollenkaan. Yhden valvotun yön jälkeen alkoivat unet taas maistumaan. Ryömiminen sujuu entistä paremmin ja vauhtia tuntuu riittävän.
|
Tuon kirjan minä kyllä haluan... |
|
...Sainpas, miltähän se maistuu... |
|
...onkohan tämä puoli parempaa? |
Aluksi kenkien kanssa oli hieman
haparointia ryömimisen suhteen samoin kuin istumisen kanssa, mutta pikku
hiljaa Aaron tuntui löytävän myös hyötyjä siitä, että jalat ovat
toisissaan kiinni. Monesti Aaron hakee tasapainon istuessaan
leventämällä haara-asentoa, jolloin kengät antaa sitä lisä tasapainoa. Syömisestäkin en enää ole niin huolissani, kun ruokaa tuntuu menevän viisi kertaa päivässä helposti useampikin lusikka. Ainoana tietysti on se, että kotitekoinen puuro ei vieläkään maistu, mutta kokeiltiin ihan kaupan kuningatarpuuroa ja se maistui oikein mainiosti. Itseä harmittaa kovasti, että itse tehty ei Aaronille oikein vielä maistu, mutta ehkä sitten jonain päivänä.
|
Peruna-kuningatar poika |
|
Näin sitä meillä istutaan |
Tässä viimeisen viikon olemme olleet kaikki pienessä flunssassa ja kyllähän se pienessä näkyi kaikista selvemmin. Tukkoisuuden takia saatiinkin sitten valvoa hieman enemmän. Uuttakin ollaan ehditty oppimaan kovasti. Sunnuntaina ystäväperheen luona käynnin jälkeen Aaron nousi itse istumaan ja alkoi samoin tein kokeilla liikkumista pyllyllään.
|
Jaksaa se Aaron nauraa sairaanakin :) |
Näin loppuun sitten kuvia paikoista, minne Aaron on jo ryömien tiensä löytänyt.
|
Äidin ja isin dvd-hylly kiinnostaa |
|
Astianpesukone on jännä laitos... |
|
Itkuhälyttimen perässä mennään sitten minne vain |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti