sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Ulkoilua hyvällä säällä


Eilen minun ollessani ystäväni polttareilla syömässä ja keilaamassa, pääsi Niko vuorostaan omien harrastuksien pariin heti aamusta. Me jäimmekin siis kaksin Aaronin kanssa kotiin. Ulkona lämpöasteiden hivellessä 20 astetta ajattelin, että Aaron voisikin pitkästä aikaa viihtyä ulkosalla ja oikeassa olinkin. Ulkoiltiin reippaan tunnin ajan kävellen ympäriinsä ja pistäydyttiin leikkipuistossa keinumassa.

Keinumassa

Olen ollut erityisen tyytyväinen näihin isoihin keinuihin, mitkä ovat ilmaantuneet lähialueiden leikkipuistoihin. Toki varmastikaan käyttötarkoituksena ei ole ollut suunnitella keinua, missä Aaronin kaltaista liikkumatonta lasta voisi keinuttaa. Siitä välittämättä Aaron tuntuu nauttivan vauhdeista varsinkin kun oman aurinkokeinun saaminen on vielä vaiheessa. Päätös keinusta toki jo tuli, mutta vielä esteenä on muutama käytännön asia.

Keinumisen jälkeen olimmekin jo lähtemässä sisälle takaisin, kun ulko-ovella Aaronia alkoi vain naurattamaan siinä auringon lämmössä niin päätinkin vielä lähteä kävelyttämään poikaa kanavan vartta pitkin. Siinä kävellessä pidimmekin juomatauon ja ihasteltiin upeaa aurinkoista säätä.


Aaron tuntui nauttivan kävelyllä olemisesta varsinkin, kun selitin hänelle mitä ympärillä tapahtuu. Rattaista kuului vain myhäilyjä ja kommentteja juttujeni väliin. Erityisen hauskaa tuntui olevan, kun selostin mitä viereisellä nurmikolla harakka touhusi samaan aikaan, kun kävelimme siitä ohitse. Kuten viimeisestä kuvastakin näkyy ulkoilu väsyttää ja emme ehtineetkään olla sisällä kymmentä minuuttia kauempaa, kun Aaron oli jo simahtanut sohvalle makoisille päiväunille. Tiedä sitten, näkeekö Aaron hyviä unia lupaamastani jäätelövälipalasta.

Tämä kaikki tuntuukin lupailevan sitä, että kesällä pääsemme viettämään aikaa enemmän ulkona varsinkin näinä tälläisinä lämpiminä päivinä. Aaronin sairaudesta huolimatta ei tarvitse olla vain kotona vaan voimme lähteä käymään mökillä sun muualla hyvillä mielin. Toki ison tavarakassin kera. Sitä huomaa aina ajattelevansa, miten kaikki hoidetaan myöhemmin, mutta sitä sitten itsekin ihan yllättyy, ettei ne tavat ja asiat muutu mitenkään vaan kaikki on kiinni siitä, että osaako itse sopeutua tilanteeseen ja siihen, että mikään ei ole  loppujen lopuksi muuttunut, on vain huomioitava asioita hieman eri kannalta.

Huomatkaa väsyneen pojan uusi kesätukka

5 kommenttia:

  1. Meidän tyttö nautti myös tavattomasti ulkoilemisesta ja keinumisesta :-) Sitä tavaraa tosiaan joutuu pakkaamaan mukaan aikamoiset määrät, mutta muuten menkää ja tehkää vain mitä huvittaa! Meillä on parin tunnin automatkamökille, ja kerran sinne päästyämme huomasin unohtaneeni ottaa A:n letkuruoat mukaan... Yksi vajaa pussi oli, jolla pärjättiin ilta, ja seuraavana aamuna anivarhain isi ajoi neljä tuntia kaupunkiin ja takaisin hakemaan ne ruoat ja mökkiloma jatkui :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin sitä vain on sopeuduttava, siihenkin että on valmis hakemaan ne ruoat noinkin pitkän matkan päästä. Meillä mökille onneksi on vain vajaa kymmenen kilometriä niin edestakaisin ajaminen ei hirveästi haittaa, kauppareissu hoituu sitten aina samalla :)

      Poista
  2. Tosi kiva kuulla, että teillä on viimeaikoina ollut paljon hyvää elämässä. Tuo Aaronin nauru ja hymy ovat mahtavia juttuja, joilla poika pystyy jonkin verran kommunikoimaan. Jos toista kovasti naurattaa tai hymyilyttää niin tietää että sillä hetkellä kaikki on hyvin.

    Aaronin kesätukka muuttaa häntä niin että viimeisestä kuvasta en olisi tunnistanut ollenkaan, kun on vielä haukotuskin kesken. ;)

    VastaaPoista
  3. Löysin blogisi fb:n erityislasten ryhmän kautta. Kerrasta selasin läpi kaikki kirjoutuksesi ja vain ihailin kuinka kauniisti kirjoitat lapsestasi.<3 Sulla on kirjoittamisen lahjaa. Kaikkea en tietenkään tarkkaan lukenut. Olen jo aiemmin törmännyt toiseen blogiin, jossa kerrottiin INCL tytöstä ja jäin siihenkin koukkuun. Jään kyllä varmasti seurailemaan teidän arkea. Meidän arkeen voit käydä tutustumassa tuolta --> www.talojameri.blogspot.fi Siellä kerron kahdesta erityisestäni. Aatos on down-poika ja Onnilla oli 3viikon iässä aivoverenvuoto ja infarkti. Nyt kiusana epileptiset kohtaukset. Kehityksen seurantaa..

    VastaaPoista
  4. Ai miten söpö päikkärien ottaja siellä onkaan :)
    Sitä monesti huomaa tekevänsä asioista itse vaikeampia omalla ajattelu tavallaan... muuta kuin ottais ja nauttis hetkestä! Niin se taitaa tuo pikku aaronkin tehä ♡
    Ihanaa kesää teille

    VastaaPoista